UTOPIAT JA
DYSTOPIAT
Kirjallisuuden utopioita ja dystopioita:
paremman ja huonomman maailman
esityksiä maailmankirjallisuudessa antiikista
nykypäivään. Historiaa, teoriaa ja selityksiä.
[email protected]
NYKYPÄIVÄÄ: UTOPIOIDEN
LUONTOSUHTEESTA
Utopioiden luontosuhteesta
• Kari Sallamaa: ’Utopian luontosuhde Platonista LeGuiniin’
teoksesta Ympäristökysymysten yhteiskunnallisia ja eettisiä
näkökulmia (Jokisalo, Jouko & Väyrynen, Kari, toim.) (1993)
• Eero Paloheimo: ”Ekokatastrofien näkökulmasta on surullista,
ettei vihreistä utopioista löydy imua. Niistä ei löydy ”uutta”, on
kuin kaikki olisi kertaalleen sanottu.” (Helsingin sanomat 1991)
• Pako utopioista?
• Joachim Fest: Der zerstörte Traum. Vom Ende des utopischen
Zeitalters (1991)
• Manfred Kossok: kun länsimainen ihmiskunta Platonin ja
Plutarkhoksen ajoista saakka, huolimatta kaikista vasta- ja
takaiskuista ei ole luopunut kehittelemästä utopioita ja niiden
siivittämää toimintaa, mitä syytä olisi nyt, kaikkien aikakausien
syvimmän olemassaolonuhan alla luopua niistä? (Neues
Deutschland 18/19.5.1991)
• Postmoderni pragmatismi vs. ekokatastrofien uhka?
Platon
• Luontokysymys tulee ilmi sekä Valtiossa että Laeissa.
• Platon kirjoittaa:
Sittenhän käsitys, huolehtiminen, järki, taito ja laki ovat varhaisempia kuin
kovat ja pehmeät, painavat ja kevyet esineet. Ja suuret ja ensiarvoiset teot
ja toimet ovat taidon aikaansaannosta, koske ne ovat varhaisempia, sen
sijaan luonnon aikaansaannokset ja itse luonto – kuten he sitä nimittävät,
tosin väärin – ovat myöhäisempiä ja alkuisin taidosta ja järjestä. -Luonnolla he tarkoittavat alkuilmiöiden syntyä. Mutta jos kävisi niin, että
ensimmäisenä ei olisikaan syntynyt tuli eikä ilma vaan sielu, silloin olisi
aivan oikein sanoa, että sielu nimenomaan on luontoa. (Lait 892bc,
kursivointi minun.)
• Polemiikkia heitä vastaan? Yleinen mielipide ja materialistiset
luonnonfilosofit (Anaksagoras, Herakleitos, yms.)
• Luonto ja ruumis ovat sielua nuorempia, niiden on alistuttava
sen kontrolliin. Vrt. Raamattu, ihmisen luontosuhde.
• Rodunjalostus:
Platon & Campanella
Saksan kansallissosialistien Lebersborn (”Elämän lähde”)
• Aldous Huxley: rodunjalostus ja keinolisääntyminen.
Taylorismi ja fordismi
• George Orwell:
Prolet alistetaan luonnon ja kauneuden karkottamisella ja
säännöstelemällä heidän tarpeitaan; kuitenkin heillä on
mahdollisuus ”alhaisten viettiensä” tyydyttämiseen.
Intellektuellit pidetään kontrollissa myös luonnollisten
tunteiden, mm. rakkauden kieltämisen kautta (”Antisex
League”)
Orwell: Winston Smithin kuulustelu
• Totuusministeriön pikkuvirkamies Winston Smith Thinkpolin
upseerin O’Brienin kidutuskuulustelussa
• Smith (Raoul Palmgrenin mukaan) ”joutuu peräytymään
viimeiselle elämänpalvonnan puolustuslinjalle, uskoon ja
toivoon, joka kohdistuu itse luontoon, elämän mahtiin,
ihmishenkeen -- mutta O’Brien murskaa tämän viimeisenkin
toivon”:
”Me luomme ihmisluonnon. Ihmiset ovat loputtomiin asti
muokattavissa -- Jos olet ihminen, Winston, niin olet
viimeinen ihminen. Sinun lajisi on sammunut, me olemme
perillisiä.”
• Baconin Uusi Atlantis. Bensalemin saari suurena laboratoriona
• Modernina aikana utopia on pitänyt siirtää ulos maapallolta.
H. G. Wells: A Modern Utopia (1903)
Doris Lessing: Canopus Argossa -sykli, mm. Planeetta 8 (1982)
Ursula K. LeGuin: Osattomien planeetta (1974)
Urras vs. Anarres
Tv, elokuva ja kirjallisuus: ekokatastrofin pelko
KERTAUSTA
”A map of the world that does not include Utopia is not even
worth glancing at, for it leaves out the one country at which
Humanity is always landing. And when Humanity lands there, it
looks out, and seeing a better country, sets sails. Progress is the
realisation of Utopias.”
Oscar Wilde: ’The Soul of Man under Socialism’, teoksesta
Selected Essays and Poems (1891)
Karl Mannheim (1893-1947), Ideologie und Utopie (1929):
• Mannheim kysyi, miten hallitseva tietämisen tapa, ideologia, ja sen
taustalla oleva kollektiivinen tiedostaminen muodostuivat, ja
toisaalta, miten vallitsevan ideologian kiistävä utopistinen
mentaliteetti saattoi syntyä.
• Mannheim esitti, että utopistiselle ajattelulle on leimallista, ettei siinä
esitetty tilanneanalyysiä ”mikä todella on”, vaan suhtauduttiin siihen,
mitä ei (vielä) ole.
• Mannheimin utopistinen mentaliteetti ei viittaa mihinkään
tiettyyn ajattelutapaan. Niin liberaalit kuin sosialistit ovat
”utopisteja” niin kauan kuin heidän oppinsa eivät ole osa
”konservatiivista” sosiaalista järjestystä.
• Mannheimin mukaan utopiat muodostuvat ideologioiksi kun
ihmiset ottavat ne omikseen.
• Näillä luennoilla ei tarkastella utopiakirjallisuutta ainoastaan
mielikuvituksellisen kirjallisuuden lajina, vaan myös osana
poliittisen ja uskonnollisen kirjallisuuden historiaa.
(Lähtökohtaisesti nämä eivät voi koskaan olla kovin kaukana
toisistaan.)
Lähtökohtia:
• Kirjaimellisesti utopioiden historia lähtee Sir Thomas Moren
teoksesta Utopia l. Libellus vere aureus nec minus salutaris
quam festivus de optimo reipublicae statu deque nova Insula
Vtopia (suom. Utopia, 1971).
• Moren valtioromaani ei kuitenkaan missään nimessä ole
kirjallisuuslajinsa lähtöpiste.
Eräitä utopioita:
• Valtioutopiat
• Paratiisikuvaukset
• Paimenidyllit (arkadia)
• Runsauden ja yltäkylläisyyden kuvaukset (cockaygne,
•
•
•
•
•
•
sokerikakkumaa)
Tuhatvuotisen valtakunnan esitykset (millenium)
Fantasia- ja tieteiskirjallisuuden kaukaiset utopiat
Dystopiat eli anti-utopiat
Utopia, joka muuttuu hyvästä huonoon
Aikautopiat eli eukroniat
Kadonneet maat ja mantereet, paikkautopiat
• Amazonia
• Atlantis
• Paratiisi
• Utopia
• Avalon
• Uusi Jerusalem
• Oceana/Oceania
• Crapulia
• Hy-Brazil
• California
• Mu
• Lemuria
• El Dorado
• Shangri La
• Xanadu
• Amerikkalainen unelma
• Globaali maailmankylä?
Neljä mallia:
(Kari Sallamaa, Jean-François Lyotardia mukaillen)
1. Eeden:
malliin kuuluvat kaikki takautuvat paratiisikuvitelmat (mm.
Raamatun Paratiisi, Platonin Atlantis, El Dorado, Coleridgen
Xanadu, pastoraalit, ns. robinsonadit)
Yhteistä idea harmonisesta luontosuhteesta, ihmisen
viattomuudesta ja luontaisesta hyvyydestä.
2. Politeia:
malliin kuuluvat Platonin jäljissä utopiat hyvin, oikein ja
järjellisesti perustetusta ihannevaltiosta.
Olennaista luonnon ekskluusio ja alistaminen. Myös dystopiat,
joissa luonto on pääosin hävitetty kuuluvat tähän luokkaan.
3. Varsinaiset utopiat:
Morea seuraten eroavat politeiasta lähinnä harmonisemman
luontosuhteen perusteella: maaseudun ja kaupungin välillä
vallitsee vuorottelu ja tasapaino. More vetoaa luonnon järjestykseen
rationaliteetin ilmentäjänä ja edellyttää sen imitoimista.
4. Nova Hierosolyma, eli Uusi Jerusalem:
perusteos on Johanneksen ilmestys, ja yleensä Raamatun ”suuri
kertomus” (alku ja loppu, Alfa ja Omega).
Historian loppu, taivaasta laskeutuva Uusi Jerusalem merkitsee
myös harmonisen, paratiisillisen luontosuhteen palauttamista.
Tämä luokka sisältää myös maailmanlopunkuvitelmat ja
maailmantuhodystopiat.
Ernst Blochin kaksijako:
(teoksesta Das Prinzip Hoffnung, 1953)
1. Järjestysutopiat:
• Platonin Valtio on järjestysutopioiden edelläkävijä.
Järjestysutopia se on siinä mielessä, että Platonin –
filosofikuninkaan – lähtökohtana ei ole niinkään vapauden
kuin järjestyksen puute.
• Henri de Saint-Simon ja industrialinen utopia
2. Vapautusutopiat:
• Platon oli Moren Utopian kirjallinen esikuva, mutta Moren
teos on Blochin mukaan vapautusutopia, sillä sen juuret ovat
uskonnollisissa käsityksissä tuhatvuotisesta valtakunnasta.
• Charles Fourierin federalistiset sosiaaliutopiat, Blochin
mukaan ensimmäistä kertaa mukana historiallinen ajattelu.
• Markiisi de Saden La Philosophie dans le Boudoir (1795)
Karl Mannheimin kaksijako:
(teoksesta Ideologia ja utopia, 1936)
1.
•
2.
•
•
•
Spatiaaliset eli paikalliset, ns. Varsinaiset utopiat.
Moren Utopia, sijoittuu paikallisesti ei-mihinkään, mutta on
kuitenkin historiallisesti vallitsevien olojen kritiikkiä.
Temporaaliset eli ajalliset, kiliasmit.
Syntyi vasta 1700-luvun lopulla
Louis-Sébastian Mercier: L’Ann 2440 (1770)
Nicolas-Edme Restif de la Bretonne, kirjoitukset 1780-1789
”Historia on nyt tullut loppuunsa: vapauden ja demokratian
idea on voittanut” (Francis Fukuyama, 1992).
Descargar

Utopiat ja dystopiat