Aasialaiset kulttuurit
Hannele Ylönen, 2009
Lähde: Valtakunnalliset Aasia
orientaatiopäivät, Laurea, Espoo, 5.5.2006
Liisa Salo-Lee: Aasialaisen kulttuurin
kohtaaminen & kulttuurienvälinen viestintä
Aasialaiset kulttuurit
• Aasia on maapallon suurin maanosa niin väestöltään kuin pintaalaltaankin. Aasian pinta-ala on noin 44 miljoonaa
neliökilometriä, jolla se kattaa 29 % maapallon maapinta-alasta
ja 8,6 % kokonaispinta-alasta. Aasiassa asuu yli 4 miljardia
ihmistä joka on yli 60 % maailman väestöstä.
• Perinteisen määritelmän mukaan Aasia muodostaa yhdessä
Euroopan kanssa Euraasian jättimantereen. Maanosan nimi
tulee antiikin kreikkalaisilta, jotka kutsuivat aluetta Anatolian
nimellä.
• Valtauskonnot ovat islam, buddhalaisuus ja hindulaisuus.
Aasian maatalous
• Aasian väestöstä suurin osa asuu monsuunivyöhykkeellä ja saa
maataloudesta elantonsa. Vehnän ja riisin viljely on intensiivistä
tuolla vyöhykkeellä.
• Aasian väestön nopean kasvun seurausta oli valtaisa
ravinnontarve ja metsiä ja autiomaiden reuna-alueita on otettu
maatalouskäyttöön.
Aasian teollisuus
• 1980-luvulla monet Itä-Aasian valtiot saavuttivat
korkean teollistumisasteen, esim. Japanin auto-,
tietokone- ja elektroniikkateollisuus. Ne myös tulivat
riippuvaisiksi polttoaineiden, mineraalien sekä
muiden raaka-aineiden maahantuonnista.
• Myös Singapore, Taiwan, Hongkong ja Etelä-Korea
ovat teollistuneet nopeasti. Sittemmin Malesia,
Thaimaa ja Filippiinit ja viime aikoina Kiinan ja Intian
vienti on siirtynyt kohti teollisuustuotteita.
• Entiset Keski-Aasian neuvostotasavallat ovat
siirtymässä markkinatalouteen, joskin niiden
teollisuus on vähäistä. Azerbaizanilla on huomattavat
öljyvarat ja Kazakstan tuottaa kemikaaleja ja
metalleja.
• ”Aasialaiset”: myyttejä ja todellisuutta?
• Kulttuurienvälinen viestintä & Aasia
• Samankaltaisuuksia & kulttuurisia erityispiirteitä
• Viestintäkonteksteja ja viestintäkäytäntöjä
Aasia
Aasia
•
•
•
Etelä-Aasia (South Asia; Indian Subcontinent)
Etu-Aasia (Lounais-Aasia)
Itä-Aasia (Kaukoitä): China, Japan, Korea
•
Kaakkois-Aasia: a) manner b) meri; Burma, Burnei, Cambodia,
Indonesia, Itä-Timor, Malesia, Laos, Philippiinit, Thaimaa, Vietnam
•
Kaukasia: a) Etelä-Kaukasia: Armenia, Azerbaizan ja Georgia. b)
Pohjois-Kaukasia: Adygeia, Dagestan, Ingušia, Kabardi-Balkaria,
Karatšai-Tšerkessia, Pohjois-Ossetia-Alania ja Tšetšenia.
•
Keski-Aasia: 5 Neuvostoliiton entistä osaa, Kazakstan, Kyrgistan,
Tajikistan, Uzbekistan, Turkmenistan (joskus Iran, Afganistan ja
Pakistan myös)
•
Länsi-Aasia (Lähi-itä): Armenia, Azerbaizan, Bahrain, Georgia,
Iran, Irak, Israel, Jemen, Jordan, Kuwait, Libanon, Oman,
Palestiina, Qatar, Turkki, Saudi Arabia, Syyria, Yhdistyneet
Arabiaemiraatit
•
•
Pohjois-Aasia: Venäjän aasialainen osa
Sisä-Aasia
Aasialaiset kulttuurit
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Eteläkorealainen kulttuuri
Filippiiniläinen kulttuuri
Georgialainen kulttuuri
Hongkongilainen kulttuuri
Indonesialainen kulttuuri
Intialainen kulttuuri
Itämainen filosofia
Japanilainen kulttuuri
Kiinalainen kulttuuri
Korealainen kulttuuri
Taiwanilainen kulttuuri
Turkkilainen kulttuuri
Venäläinen kulttuuri
Aasian valtiot
Pinta-ala
Väestötiheys
Asukasluku
Pääkaupunki
(km²)
(as./km²)
Afganistan
647 500
28 717 213
43,0 Kabul
Arabiemiirikunnat
88 880
4 496 000
64,0 Abu Dhabi
Armenia
29 800
3 326 448
112,0 Jerevan
Azerbaidžan
86 600
7 868 385
90,0 Baku
Bahrain
665
739 000
987,0 Manama
Bangladesh
144 000 147 365 000
1 100 Dhaka
Bhutan
46 500
672 425
~14 Thimphu
Brunei
5 770
343 653
61,0 Bandar Seri Begawan
Korea, tasav.
98 480
48 422 644
492,0 Soul
Filippiinit
300 000
89 469 000
300,0 Manila
Georgia
69 700
4 661 473
67,0 Tbilisi
Indonesia
1 919 440 245 453 000
134,0 Jakarta
Intia
3 287 590 1 095 351 995
329,0 New Delhi
Irak
437 072
24 001 816
55,0 Bagdad
Iran
1 648 195 68 688 000
42,0 Teheran
Israel
20 991
7 026 000
303,0 Jerusalem
Itä-Timor
14 609
1 040 880
69,0 Dili
Maa tai alue
Aasian valtiot
Pinta-ala
Väestötiheys
Asukasluku
Pääkaupunki
(km²)
(as./km²)
Japani
377 835 127 433 494
337,0 Tokio
Jemen
527 970 20 727 063
39,0 Sanaá
Jordania
92 300
5 153 378
48,0 Amman
Kambodža 181 040 13 363 421
72,5 Phnom Penh
Kazakstan 2 717 300 15 185 844
5,6 Astana
Kiina
9 596 960 1 313 974 000
140,9 Peking
Kirgisia
198 500
4 753 003
24,0 Biškek
Kuwait
17 820
2 041 961
115,0 Kuwait
Kypros
9 250
717 657
112,0 Nikosia
Laos
236 800
6 217 141
24,0 Vientiane
Libanon
10 452
3 826 018
358,0 Beirut
Malediivit
300
341 106
1 171,0 Malé
Malesia
329 758 26 207 102
78,0 Kuala Lumpur
Mongolia 1 564 116
2 791 272
1,8 Ulan Bator
Myanmar 678 500 50 700 000
62,0 Naypyidaw
Maa tai alue
Nepal
140 800
25 284 463
184,0 Kathmandu
Aasian valtiot
Pinta-ala
Väestötiheys
Asukasluku
Pääkaupunki
(km²)
(as./km²)
Oman
212 460 3 001 583
14,0 Masqat
Pakistan
803 940 165 804 000
213,0 Islamabad
Korea, demokr.
120 540 22 224 195
182,0 Pjongjang
Qatar
11 437
885 359
75,0 Doha
Saudi-Arabia
2 218 000 24 293 844
12,0 Riad
Syyria
185 180 17 585 540
93,0 Damaskos
Singapore
648 4 425 720
6 724,0 –
Sri Lanka
65 610 19 607 519
298,0 Sri Jayewardanapura-Kotte
Tadžikistan
143 100 6 863 752
48,0 Dušanbe
Thaimaa
514 000 64 632 000
126,0 Bangkok
Turkki
780 580 70 414 000
91,4 Ankara
Turkmenistan
488 100 4 603 244
298,0 Ašgabat
Uzbekistan
447 400 25 563 441
57,0 Taškent
Venäjä
17 075 400 142 894 000
8,5 Moskova
Vietnam
329 560 84 403 000
259,0 Hanoi
Maa tai alue
Aasian kielet
• Aasiassa puhutaan moniin eri kieliryhmiin kuuluvia
kieliä. Lähi-idässä valtakieli on arabia.
• Keski-Aasian valtioissa puhutaan turkinsukuisia
kieliä.
• Etelä-Aasiassa on kaksi vallitsevaa kieliryhmää
dravidakielet (esim. tamili etelässä) ja indoiranilaiset
kielet (hindi ja urdu pohjoisessa).
• Kaakkois-Aasian pääkieliä ovat malajin kieli ja
indonesian kieli. Mantereen puolella puhutaan myös
thain ja burman kieliä paljon.
• Itä-Aasiassa mandariinikiina, wu ja kantoninkiina ovat
yleisimmät kielet.
Aasian kielet
• Austro-Asiatic: Khasi, Khmer, Mundari, Vietnamese
• Austronesian: Atayal, Cebuano, Cham, Ilokano,
Indonesian, Javanese, Malay, Paiwan, Sundanese,
Tagalog, Tetum
• Dravidian: Kannada, Malayalam, Tamil, Telugu
• Indo-Asiatic: Armenian, Bengali, English, Gujarati,
Marathi, Hindi, Kurdish, Nepali, Pashto, Persian,
Portuguese, Punjabi, Russian, Sanskrit, Tajik, Urdu
• Japonic: Japanese, Okinawan
• Sino-Tibetan:
• Sinitic: Mandarin, Gan, Hakka, Min, Wu, Xiang,
Yue
• Tibeto-Burman: Tibetan, Burmese
• Tai-Kadai: Lao, Thai
• Turkic: Azeri, Kazakh, Kyrgyz, Tatar, Turkish,
Turkmen, Uzbek
• Afro-Asiatic: Arabic, Aramaic, Canaanite, Berber,
Hebrew
Aasian kielet
• Other languages that do not belong to the above
groups include Ainu, Burushaski, Georgian, Hmong,
Korean, Mongolian, various Romance-based creoles
(Chavacano, Macanese, and Kristang) and many
others.
Aasian valtauskonnot
• Islam, buddhalaisuus ja hindulaisuus
Kiinan ja Intian vanhojen filosofisten perinteiden
pohjalta on kehittynyt useita uskontoja tai uskontoon
rinnastettavia suuntauksia
• Sikhiläisyys
• Jainalaisuus
• Taolaisuus
• Kungfutselaisuus
• Shintolaisuus
• Zarathustralaisuus
Aasian historia
• Aasian varhaiset korkeakulttuurit syntyivät mantereen
eri puolilla suurten jokien varsilla.
• Mesopotamian ja Indus-jokilaakson kulttuurien välillä
oli yhteyksiä, kun taas Jangtse-joen ympäristö oli
melko eristyksissä niistä.
•
• Vain hevosilla kulkevat paimentolaiset pääsivät
suurten arojen yli, mutta Himalaja, Kaukasus ja
Siperian suot ja metsät muodostuivat liikenneesteiksi.
• Vasta Silkkitie yhdisti Kiinan Lähi-itään ja
Eurooppaan.
Eurooppalaiset Aasiassa





Itä-Intian komppaniat
Brittien Intia
Siperian rata
Ranskan Indokiina
Portugalin Macao ja Goa
Sotia ja rajakiistoja 1940• Toisen maailmansodan jälkeen mantereella on ollut
monia aseellisia yhteenottoja.
• Taiwan eli Kiinan tasavalta erosi Kiinasta maan
kommunistisen vallankumouksen jälkeen. Kiina ei ole
hyväksynyt eroa.
• Sodan jälkeen myös Vietnam ja Korea jakautuivat
kahdeksi eri valtioksi: kapitalistiseen etelään ja
kommunistiseen pohjoiseen. Vietnamin sodan
päätyttyä Etelä-Vietnam ja Pohjois-Vietnam
yhdistyivät vuonna 1975.
Sotia ja rajakiistoja 1940• Himalajan vuoristossa sijaitsevan Kashmirin
osavaltion kysymys on vailla ratkaisua.
• Vuonna 1971 Pakistanin ja Intian välille syntyi sota,
jonka seurauksena syntyi Bangladeshin valtio.
• Aseellisia yhteenottoja Kiinalla on ollut Vietnamin,
Neuvostoliiton ja Intian kanssa, johtuen kiistoista
Kiinan rajalinjasta.
• Filippiinien, Vietnamin, Malesian, Taiwanin ja Kiinan
välillä on nykyään jännitteitä, johtuen Spratly-saarten
omistuksesta.
Samanlaisia…
”Ihmiset ovat syntyneet samanlaisina, erilaiset tavat saavat
heidät vaikuttamaan erilaisilta”
Vanha kiinalainen sanonta
ja erilaisia…
Yhteistä, kulttuurista, yksilöllistä?
Lähde: Hofstede, Geert 1994. Cultures and organizations. Software of the Mind. London:
HarpersCollins, s.6.
Layers of culture
National culture
Branch culture
Further
Subcultures
Organization
culture
According to
Köppel, 2002
A rule of thumb
• Chopstick Asians
• Non-chopstick Asians
”Aasialaista” viestintää?
• Aasialainen monimuotoisuus: alueellista, kulttuurista,
kielellistä (vrt. Eurooppa)
• Maan sisäiset erot: etelä/pohjoinen, kaupunki/maaseutu,
ikäpolvet, sukupuolet, ammatit jne.
• ”Kiinalaiset”: PRC/Taiwan, Singapore, muut Aasian
kiinalaiset, Yhdysvaltain ja Kanadan kiinalaiset
• sisäiset ja ulkoiset muutokset: eri ”kehitysvaiheet”,
urbanisoituminen, teollistuminen, globalisaatio
Kielelliset erot Aasiassa
• Aasia = monia läheisiä mutta ei-ymmärrettäviä
kieliä/murteita esim. Indonesia: Bahasa, virallinen
lingua franca; Kiinassa kirjoitettu kieli yhdistää.
• Eurooppalaisten kielten vaikutus: esim. ranska,
espanja, portugali, hollanti (kolonisaatio), englanti
(kolonisaatio, globalisaatio)
• Eri kirjoitustyylit: esim. khmer, lao, vietnami ja hmong;
kiinan, japanin ja korean kielet
Aasialaiset kalenterit
• kuukalenteri (lunar calendar), esim. kiinalainen uusi
vuosi
• aurinkokalenteri (solar calendar)
Bangladesh: kolme erilaista kalenteria käytössä
1) kristitty (solar)
2) Bengali (solar, alkoi 600 vuotta kristityn kalenterin
jälkeen)
3) islamilainen (lunar, alkoi profeetta Muhammedin
siirtymisestä Medinasta Mekkaan); erilainen kuin
kiinalainen kuukalenteri
Kulttuurienvälinen viestintä: samanlaista käyttäytymistä,
erilaisia merkityksiä
Esim. nyökyttely
• japanilaiset:
• sosiaalinen etiketti (tervehdykset, hyvästelyt)
• keskustelu: vilpittömyys (lausuman loppupuolella)
• kiinalaiset:
• sosiaalinen etiketti
• keskustelu: ymmärtäminen & samaa mieltä
oleminen, harvoin vilpittömyys
Japanilaisten nyökyttely (kiinalaisesta näkökulmasta):
ei erityistä merkitystä tai liioiteltua & vilpillistä
(Scollon & Scollon, mukaillen)
Eksoottisia, erilaisia?
• ”Kaukoitä” (etnosentrismi, kartat, kolonialismi)
• ”Orientalismi” (Edward W. Said): Itä vs. Länsi; idän
orientalisoiminen (”orientalization of the Orient”); ”Itä
länsimaisten karriäärinä”?
• vrt. Eurooppa: ”Euroopan idea”, ”eurooppalainen
identiteetti”
Muuttuminen samaan suuntaan (converge)?
Social convergency hypothesis:
we are all developing the same characteristic traits that
apply in modern societies (Bond 1993: 112).
Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että muuttumista tapahtuu moneen
suuntaan (Nederveen Pieterse 2009).
•
•
•
•
•
•
•
•
Modern societies: characteristic traits
a sense of personal efficacy
• tolerance of, and respect for, others
(anti-fatalism)
• cognitive and behavioral flexibility
low social integration with
• a future orientation
relatives
• empathetic capacity
egalitarian attitude towards
• a high need for information
others
• the propensity to take risks in life
an openess to innovation &
• secularization in religious belief
change
• a preference for urban life
the belief in sexual equality
• high educational and occupational
high achievement motivation
aspirations
independence or self-reliance
(according to Yang Kuo-shu 1988)
active participation in social
organizations
The Chinese culture in flux
Hierarchy
”Egalitarian”
Group orientation
Country orientation
Communist
Societal order:
Traditional
values
Relationship
values
Party
Ascribed status
Class background
Hero: scholar
Hero:
Emerging
farmer/worker
values
Past oriented
”Future”
Indirect (face saving)
Secrecy
Less hierarchical,
Individualist-materialist, Towards ’rule by law’
communication
Achievements, Hero: entrepreneur, Current oriented, More direct communication
Source: Ingmar Björkman/Swedish School of Economics and Business Administration
The ”1.5 Generation”
• ”At work I´m American, but at home I´m Cambodian” (
Naroeun, a computer programmer, ”In America:
Perspectives on Refugee Resettlement”, 2/1989)
• ”The life here is chaotic, home is a place for rest and
reflection” (a Finnish executive in Shanghai, eats
Finnish at home, listens to Finnish music, reads
Finnish books, TV Channel 1, FST/Seportaasi: Töitä
Shanghaissa [Work in Shanghai] 28.9.2004).
Monikulttuuriset identiteetit
”I am part of all that I have met”
Alfred, Lord Tennyson, Ulysses, 1842
Kulttuurienvälinen viestintä: painopisteet
• havainnot, tulkinnat, arvioinnit
• ei-kielellinen viestintä
• kielellinen viestintä
• viestintätyylit
• arvot
Kulttuurienvälinen viestintä poikkitieteellisenä
opetus- ja tutkimusalana
• viestintätieteet
• kielitiede
• antropologia
• psykologia
• sosiologia
Cultures are like icebergs…
Language
Food
Clothing
Manners
Communication style
Beliefs
Attitudes
Values
´kulttuuri´
• ”kulttuuri on mielen kollektiivinen ohjelmointi”
(Geert Hofstede)
• ”kulttuuria on miten asiat tehdään täällä” (John
Mole)
• ”kaikki viestintä on enemmän tai vähemmän
kulttuurien välistä viestintää” (Deborah Tannen)
Kluckhohn & Strodtbeck´s value orientation (1961)
• suhde luontoon
• suhde aikaan
• ihmisen perusluonne
• suhde toimintaan (activity)
• ihmisten väliset suhteet
Hofstede´s dimensions of work-related cultural
values
Ulottuvuudet
• individualismi/kollektivismi
• valtaetäisyys
• epävarmuuden välttäminen
• maskuliinisyys/feminiinisyys
• konfutselainen dynamismi ja pitkän ajan orientaatio
(”Confucian dynamism”/long-term orientation, LTO)
Chinese Culture Connection (1987)
• Hofstede´s 4 dimensions of cultural variability:
Western biased?
• Chinese Culture connection: four dimensions of
cultural variability (integration; moral discipline,
human-heartedness, Confucian dynamism)
• three correlate with Hofstede´s dimensions:
individualism, power distance; masculinity/femininity
• see Fang´s criticism on Hofstede´s Fifth National
Culture Dimension (2003)
Trompenaars´ seven dimensions of culture (1993)
Relationships between people:
• universalism/particularism
• individualism/collectivism
• neutral/affective
• specific/diffuse
• achievement/ascription
Time orientation:
• past, present, future
• sequential/synchronous
Relationship to nature
• internal/external
Schwartz
• Culture is a ”rich complex of meanings, beliefs, practices,
symbols, norms, and values prevalent among people in
a society” (Schwartz 2003)
• A Theory of Value Orientations
• Cultural dimensions: embeddedness vs. autonomy;
hierarchy vs. egalitarianism; mastery vs. harmony.
Hall
• monokroninen & polykroninen aikakäsitys
• alhaisen & korkean kontekstin viestintä
Patterns of cross-cultural behavior
• deal-focus vs. relationship-focus
• informal vs. formal behavior
• rigid-time vs. fluid-time
• expressive vs. reserved behavior
Richard R. Gesteland 1999
ASEM ja ASEF
• Asia-Europe Meeting (ASEM, www.asem.org) on
vuonna 1996 perustettu epävirallinen
yhteistyöprosessi Euroopan ja Aasian välillä. ASEMyhteistyöhön osallistuvat
• EU:n jäsenmaat ja EU:n komissio sekä Japani, Kiina,
Etelä-Korea, Indonesia, Filippiinit, Burnei, Malesia,
Singapore, Thaimaa, Vietnam, Burma/Myanmar,
Laos ja Kambodzha.
• ASEMissa käsitellään ASEMin kolmea pilaria:
poliittisia, taloudellisia ja kulttuurisia kysymyksiä.
• Aasia-Eurooppa Säätiö (ASEF, www.asef.org)
toteuttaa käytännössä ASEMin kolmatta pilaria ja on
toistaiseksi ASEMin ainoa konkreettinen laitos, joka
sijaitsee Singaporessa. ASEF on yksityinen säätiö,
joka perustettiin ASEMin ulkoministerikokouksessa
vuonna 1997.
Ensimmäinen aasialainen kirjallisuusnobelin
saaja: Rabindranath Tagore
Aasialaiset kulttuurit: Lähteet
• Wikipedia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Aasialainen_kulttuuri
• http://en.wikipedia.org/wiki/Culture_of_Asia
• Aasialaisen kulttuurin kohtaaminen & kulttuurienvälinen
viestintä. Valtakunnalliset Aasia-orientaatiopäivät. Laurea,
Espoo, 5.5.2006. Liisa Salo-Lee ...
asianet.jypoly.fi/Aava/Aasialaisen_kulttuuri_kohtaaminen.pps
• EU-Aasia –yhteistyö on koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin
aloilla ollut jo pitkään monipuolista ja kattanut monia toimintoja.
www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kansainvaeliset_asiat/o
hjelmat_ja_aloitteet/aasia/Ohjelman.../tausta_aineisto_EU.pdf
Lähteet
Beck, U. & Beck-Gernsheim, E. 2002. Individualization.
Institutionalized Individualism and its Social and Political
Consequences. London: Sage.
Bennett, M. (ed.) 1998. Basic concepts of Intercultural
Communication: Selected Readings. Boston: Intercultural Press.
Brief History. Verkkojulkaisu. Osoitteessa:
www.singaporeexpats.com. Luettu 20.1.2007.
Briguglio, C. 2006. Can Structured Intervention Improve
Intercultural Communication in Multinational Student Teams.
Teoksessa G. Apfelthaler & K. Hansen & S. H. Ong & N.
Tapachai, (eds.) Intercultural Communication Competencies in
Higher Education and Management. Proceedings of the
International Conference on Intercultural Communication
Competencies, October 6-7, 2005, Singapore. Singapore:
Marshall Cavendish Academy,143-164.
Bucknall, H. & Ohtaki, R. 2005. Mastering Business in Asia. Human
Resource Management. Singapore: John Wiley & Sons.
Lähteet
Hersh, J. & Schmidt, J. D. 2000. Globalization and Social Change.
London: Routledge.
Hofstede, G. & Hofstede, G. J. 2005. Cultures and Organizations.
Software of the Mind. Intercultural Cooperation and Its
Importance for Survival. New York: McGraw-Hill.
Huijser, M. 2006. The Cultural Advantage. A New Model for
Succeeding with Global Teams. Boston: Intercultural Press.
Kainzbauer, A. & Dickie, L. 2006. Competent Human Resource
Training Strategies. A three-nation study of cultural differencies.
Teoksessa G. Apfelthaler & K. Hansen & S. H. Ong & N.
Tapachai, (eds.) Intercultural Communication
Competencies in Higher Education and Management.
Proceedings of the International Conference on Intercultural
Communication Competencies, October 6-7, 2005, Singapore.
Singapore: Marshall Cavendish Academy, 377-400.
Lähteet
Kwa, C. G. (ed). 2006. S. Rajaratnam on Singapore. From Ideas to Reality.
Singapore: World Scientific Publishing.
Kwintessential Ltd. Language and Culture Specialists. Cross Cultural
Understanding. Verkkojulkaisu. Osoitteessa:
http://www.kwintessential.co.uk/ceosscultural-services. Luettu
13.1.2007.
Lai, A. E. (ed.) 2005. Facing Faiths, Crossing Cultures. Key trends and
issues in a multicultural world. Singapore: SNP International.
Magala, S. 2005. Cross-Cultural Competence. Abingdon: Routledge.
Mahbubani, K. 2004. Can Asians Think? Singapore: Marshall Cavendish
International.
Nonaka , I. & Takeuchi, H. 1995. The Knowledge-Creating Company: How
Japanese Companies Create the Dynamics of Innovation. Oxford:
University Press.
Salo-Lee, L. 2005. Kohden kulttuurienvälistä kompetenssia. Teoksessa T.
Varis (toim.). Uusrenesanssiajattelu, digitaalinen osaaminen ja
monikulttuurisuuteen kasvaminen. Saarijärvi: Saarijärven Offset, 123133.
Lähteet
Aasia - kohti vuotta 2015 Lukiolaisille suunnatussa
verkkomateriaalissa tarkastellaan koulutuksen, naisten aseman ja
kansainvälisen kaupan vaikutusta kuuden maan kehitykseen:
Indonesia, Intia, Kiina, Nepal, Sri Lanka ja Vietnam. Suomi ja
YK:n vuosituhattavoitteet
Aasiaan! Ulkoministeriön Aasiaan! -kampanja on matka
aasialaiseen nykypäivään: ihmisten elämään ja oikeuksiin,
kauppaan ja kulttuuriin sekä ympäristöön.
AccessAsia
Asia in the Yahoo! Linkkihakemisto.
Asia Source Asia Societyn ylläpitämä verkkopalvelu tarjoaa
informaatiota Aasian kulttuurista, talouksista,
yhteiskuntaelämästä, historiasta ja poliittisesta tilanteesta"
Sivulla on myös uutisia, Aasian tapahtumakalenteri, artikkeleita
aasialaisista lehdistä, karttoja, tilastotietoa ja linkkejä.
Ask Asia, julkaisijana Asia Society. Opetus- ja opiskelukäyttöön
tehty sivusto tarjoaa Aasia-aiheista materiaalia opettajille,
opiskelijoille ja koululaisille. Se sisältää tuntisuunnitelmia,
esseitä, karttoja, kuvapankin ja pelejä.
http://www.edu.fi/oppimateriaali
t/aasia/
http://www.aasiaan.fi/
http://www.accessasia.org/
http://dir.yahoo.com/Regional/R
egions/As...
http://www.asiasource.org/
http://www.askasia.org/
Lähteet
Eurasia.Net.org Kattava uutispalvelu ja tilannekatsaus KeskiAasiasta ja Kaukasukselta.
Far Eastern Economic Review Dow Jonesin julkaiseman
paperilehden nettiversio, talousuutisia ja linkit Aasian sivuille.
Vaatii maksuttoman rekisteröinnin
Itä- ja Kaakkois-Aasian yliopistoverkoston linkit Turun
yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen
koordinoiman verkoston ylläpitämä linkkikokoelma
Portal to Asian Internet Resources Hakemiston ryhmiä ovat mm.
talous, väestö, kauppa, terveys, populaarikulttuuri,
ihmisoikeudet ja uskonto.
Southeast Asian Images and Text (SEAiT) Tietokanta KaakkoisAasiasta sisältää tuhansia digitoituja valokuvia ja dioja.
http://www.eurasianet.org/
http://www.feer.com/
http://www.asianet.fi/asianet/lin
kit/lin...
http://digicoll.library.wisc.edu/P
AIR/
http://www.library.wisc.edu/etex
t/seait/
Descargar

Document